Kylmä vai lämmin komposti – kumpi on parempi?
Puutarhajätteiden kompostoimisella on moni etuja puutarhallesi. On olemassa monia erilaisia komposteja, esimerkiksi kylmäkomposti ja lämminkomposti. Lisätietoja saat täältä.
Puutarhajätteen kompostoinnissa on monia etuja. Kompostoimalla pääset eroon lehdistä, oksista ja risuista helposti. Komposti tuottaa lisäksi jatkuvasti ravinteikasta multaa. Komposteja on erilaisia ja ne toimivat hieman eri tavoin. Kylmäkomposti? Lämminkomposti? Kumpi kannattaa valita? Valinta riippuu siitä, mitä aiot kompostoida. Jotta komposti toimisi mahdollisimman hyvin, annamme tässä muutamia neuvoja, jotka sinun on hyvä tietää.
Kylmäkomposti soveltuu puutarhajätteen kompostointiin
Kylmäkompostissa on omiaan puutarhajätteiden, lehtien, oksien ja muiden piharoskien, kompostointiin. Ulkopuolinen voi ajatella, että kylmäkomposti perustetaan vain kasaamalla puutarhajätettä maan pinnalle. Näin ei kuitenkaan ole, vaan hyvin toimiva kylmäkomposti on hieman edistyksellisempi. Kompostin perustaminen aloitetaan levittämällä sen pohjalle risuja ja oksia. Tämän jälkeen kompostiin laitetaan puutarhajätettä, kuten lehtiä, rikkaruohoja ja oksia, ja niiden päälle typpirikasta ainetta, kuten ruohosilppua tai karjanlantaa. Myös multaa voi laittaa, mutta se pidentää hajoamista.
Kylmäkompostin perustaminen
Jos haluat jouduttaa hajoamisprosessia, komposti kannattaa rajata sivusuunnassa kosteuden ja lämmön säilyttämiseksi. Voit rakentaa kompostin esimerkiksi verkosta, puuritilöistä tai punotusta pajusta. Kompostin seinät voidaan tehdä myös valmiista kuormalavoista. Laita kolme tai neljä kuormalavaa pystyyn ja kylmäkomposti on valmis. On hyvä olla kaksi kompostia, joista toiseen laitat vuoden pihajätteet ja toiseen siirrät jätteet keväällä jälkikompostointia varten.
Happi ja vesi tärkeitä kompostoinnissa
Kun kylmäkomposti on noin metrin korkuinen, peitä se lehdillä, oljilla tai hakkeella. Laita kasan päälle vähän olkia, sahanpuruja tai kuivia lehtiä. On tärkeä huolehtia siitä, että komposti ei pääse kuivumaan liikaa. Kuivina ja lämpiminä kesinä voi olla tarpeen kastella kompostia silloin tällöin. Keväällä komposti kannattaa pöyhiä, eli sekoittaa. Kun kompostissa oleva aines hajoaa helposti, sitä voidaan käyttää. Jos ei, siirrä se toiseen kompostiin jälkikompostointia varten.
Lämminkomposti ruoantähteiden kompostointia varten
Lämminkomposti on eristetty säiliö, joka säilyttää lämmön paremmin ja pitää hajoamisprosessin käynnissä alhaisessakin lämpötilassa. Se on myös suojattu rotilta, hiiriltä ja muilta tuhoeläimiltä, joten voit kompostoida siinä myös talousjätettä. Kompostointia koskee yksinkertainen sääntö: kaikkea mitä syöt voit myös kompostoida.
Lämminkomposti – pienentää jätteen määrää
Lämminkomposti auttaa vähentämään jätteen määrää huomattavasti, ja samalla se tuottaa parasta mahdollista puutarhamultaa – tosin vain, jos sitä hoidetaan oikein. Väärin hoidettu komposti alkaa helposti haista ja houkuttelee kärpäsiä.
Muista hienontaa talousjäte ennen sen laittamista kompostiin, sillä se nopeuttaa hajoamista. Luiden ja esimerkiksi avokadon siementen hajoaminen kestää pitkään. Ne onkin parempi laittaa sekajätteeseen.
Tasapaino – avain tehokkaaseen kompostointiin
Ei liian kostea, ei liian kuiva. Kompostissa oikea tasapaino on kaiken A ja O. Oikean kosteuden lisäksi tärkeää on sopiva typpi- ja hiilitasapaino, jotta lämminkomposti toimii hyvin. Typpipitoisinta ainetta, mitä kompostiin voi laittaa, on urea, ja sen jälkeen lihajäte sekä ruohosilppu. Hiilipitoisinta ainetta ovat sahanpuru, sanomalehtipaperi ja kuivat lehdet.
Jos komposti on liian kostea, voi laittaa sinne revittyä sanomalehtipaperia tai puulastuja, jotka imevät kosteutta. Kastele komposti, jos se on liian kuiva. Laita kompostin päälle hieman hiilipitoista olkea, jotta kärpäset pysyvät poissa. Voit myös käyttää tavallista sahanpurua, kuivia lehtiä, silputtuja oksia, kuivunutta ruohoa, silputtua olkea tai muuta vastaavaa materiaalia. Sekoita kompostia silloin tällöin, jotta se saa happea. Happi nopeuttaa hajoamista.
Mihin kompostin voi sijoittaa?
Kylmäkompostin voi sijoittaa mihin vain. Ainoa vaatimus on, että se ei saa olla suorassa auringonpaisteessa, joka lisää kompostin kuivumisen riskiä. Kylmäkompostin on kuitenkin myös saatava auringon lämpöä, joten puolivarjoinen paikka on paras. Komposti kannattaa sijoittaa niin, että se pääsee kostumaan sateella.
Kompostointi – elämäntapa
Kompostointi saattaa vaikuttaa tieteelliseltä, ja sitä se jossain määrin onkin. Hajoamisprosessiin osallistuvat mikro-organismit, bakteerit ja sienet, mutta myös madot ja toukat. Kompostointi on mielenkiintoinen tapa oppia, miten luonto toimii eli miten luonto ottaa takaisin sen, mitä se on kerran antanut. Perustamalla kompostin osallistut luonnon kiertokulkuun.
Seitsemän vinkkiä onnistuneeseen kompostointiin:
- Hienonna jäte, sillä se nopeuttaa hajoamista
- Perusta mielellään kaksi kompostia, joista toinen on tarkoitettu jälkikompostointiin
- Huolehdi kompostin kosteustasapainosta: ei liian kostea, ei liian kuiva
- Suojaa lämminkomposti rotilta ja muilta tuhoeläimiltä
- Sijoita komposti puolivarjoiseen paikkaan
- Voit kompostoida kaikkia ruoantähteitä, mielellään ei kuitenkaan luita ja isoja hedelmän kiviä
- Möyhi kompostia joka kevät
