Kastellako vai eikö kastella, siinäpä pulma
Kentän kunnossapidossa olennaista on, että kenttä saa oikean määrän vettä. Kun tiedetään, milloin ja miten usein kenttä tarvitsee kastelua, voidaan säästää paljon aikaa ja rahaa sekä välttyä ongelmilta, joista voi seurata vieläkin kalliimpaa ja aikaa vievää ylimääräistä työtä. Kastellaanko kenttiä tavallisesti liikaa?
”Valtavia säästöjä”
Simeon Liljenberg on Ruotsin jalkapallomaajoukkueen Friends Arena -stadionin pääkenttämestari. Hänen mukaansa monien urheilukentänhoitajien kannattaisi vähentää kenttänsä kastelua. ”Monia kenttiä kastellaan aivan liikaa. Itse asiassa kastelun merkittävä vähentäminen säästäisi huomattavasti rahaa”, Simeon toteaa. Liiallinen kastelu on huono asia kolmesta syystä. Vettä tulisi ensinnäkin käyttää säästeliäästi, koska monilla maailman alueilla voi tulevaisuudessa olla pulaa vedestä. Lisäksi kastelu on työlästä ja siihen kuluu paljon aikaa, sillä kastelulaitteita täytyy siirrellä, asettaa toimintakuntoon ja säätää. Jatkuva kastelu aiheuttaa myös sen, että ruohon juuret jäävät lyhyiksi, mikä puolestaan voi lisätä rikkakasvien määrää. Perussääntö: kastele paljon mutta älä kovin usein.
Opi tuntemaan kenttä läpikotaisin
Tutki kenttää ja opi tuntemaan se läpikotaisin. ”Olennaisinta on, miltä kenttä näyttää ja tuntuu”, Simeon sanoo. Hän suosittelee, että kävelet kenttää ristiin rastiin saadaksesi tuntuman sen kunnosta. Onko kenttä pehmeä ja kenties liian märkä? Miltä ruoho näyttää? Onko ruoho laonnutta ja jos on, onko siihen syynä liiallinen kastelu tai vääränlainen lannoitus? Huomioimalla tällaisia asioita saat hyvän yleiskäsityksen jatkoselvitysten pohjaksi ja pystyt laatimaan kentälle sopivan kasteluohjelman.
Ei pelkän näppituntuman varassa
Nyt on aika lopettaa arvailu ja usko vanhoihin totuuksiin siitä, miten usein kenttää pitäisi kastella. ”Jokaisen kentänhoitajan pitäisi käyttää maaperän kosteusmittaria”, Simeon sanoo. Se on varsin pieni investointi, jolla kuitenkin pystytään säästämään paljon aikaa ja rahaa. ”Kentän kasteleminen yön yli voi maksaa satoja euroja. Sanoisin, että maaperän kosteusmittari maksaa itsensä tavallisesti takaisin jo parissa viikossa.” Kosteuspitoisuuden on oltava 20–25 % kentän pohjasta riippuen. Esimerkiksi hiekalle perustettu kenttä tarvitsee usein enemmän vettä, jolloin kosteuspitoisuus on suurempi. ”Jokainen jalkapallokenttä on erilainen. Olennaista on selvittää kullekin kentälle optimaalinen kosteustaso.”
Mitä ongelmia liiallinen kosteus voi aiheuttaa?
Liiallinen kastelu totuttaa kentän jatkuvaan kasteluun. Juuret lopettavat kasvamisen, koska niiden ei tarvitse etsiä tarvitsemaansa vettä syvemmältä maaperästä. Jos vettä on liikaa, ruoho voi alkaa mädäntyä. Riskinä on myös tärkeiden ravintoaineiden huuhtoutuminen maaperästä, mikä haittaa juurten kasvua. Liiallinen pehmeys altistaa kentän kulumiselle ja vakaville vaurioille, joiden palautuminen kestää kauan.
Mitä tehdä, jos kenttä on liian märkä ja epätasainen?
Parhaat keinot liian märän kentän kunnostamiseen ovat ilmaaminen ja pintalannoitus. Käytä ilmaamiseen pitkiä piikkejä, jotta vesi pääsee imeytymään syvälle maaperään. Ilmaaminen myös happeuttaa maaperää ja auttaa nurmikkoa kuivumaan. ”Se on tehokas keino pelastaa kenttä, joka ei omin voimin selviytyisi hieman liian suuresta vesimäärästä”, Simeon sanoo.
| Simeon Liljenberg |
|---|
|
